Google-haut

Google-haut

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Voi vittu mä rakastan kyrpää!

Juttelin perjantaina virolaisen lingvistin kanssa, joka tutkii Dakotan intiaanien kieltä. Kuulin, ettei näiden intiaanien kielessä näyttäisi olevan lainkaan kirosanoja.

Jos joku heimosta lyö esimerkiksi varpaansa kynnykseen, ei tule suusta vitun tai perkeleen kaltaisia sanoja vaan ehkä, että ai sattuu, löin varpaani.

Olen aina pitänyt kiehtovana sitä ilmiötä, että on sanoja, joilla on erittäin voimakkaita tunnelatauksia, kuten esimerkiksi suomen kielessä mä rakastan sua, mä vihaan sitä, ime mun kyrpää, mennäänkö nussimaan tai vitun huora.

Kuitenkin kyseessä on vaan joukko erilaisia äänteitä peräkkäin, ja kun sanon kyrvän imeminen on kivaa jollekin amerikkalaiselle, ei se tarkoita heille mitään. Yhtään mitään. Ainoastaan minulla on hauskaa itsekseni.

No mites sitten on rakastamisen laita?

Englannin kielessä viljellään "ai lav juuta" koko ajan. Meille suomalaisille se on iso juttu. Se tarkoittaa jotain enemmän ja sitä säästellään.

Ja oletteko kiinnittäneet huomiota, ettei suomen kielessä ole äitiä pilkkaavia kirosanoja, ainakaan vakiintuneina ilmauksina?

Englannin kielestä löytyy motherfuckeria monella eri tavalla väännettynä.

Äiti on yhtä pyhä kuin mä rakastan sua.

Jännää.

2 kommenttia:

  1. Yksi samantapainen sana suomalaisille on Anteeksi. Sitä säästellään ja ajatellaan että sen sanominen tekee sanojastaan heikomman ja sanoja antaa jotain pyhää itseltään pois. Monissa kulttuureissa anteeksipyytäminen on hyvin tavallista.

    VastaaPoista