Google-haut

Google-haut

tiistai 28. huhtikuuta 2015

Minulle iski burn out

Terveisiä burn outista!

Sillä tavalla pääsi käymään, että pitkään kestänyt stressi ja siitä aiheutunut mahakipu pukkasivat päälle semmoisen uupumuksen, etten päässyt sängystä ylös perjantaina. Olo oli samanlainen kuin keho olisi puhissut 40 asteen kuumeessa, vaikkei minulla ollut edes lämpöä. Tämä on ensimmäinen päivä, kun pystyn avaamaan tietokoneen ja katselemaan tätä ruutua.

Kaikkea sitä elämässä tuleekin vastaan. Varsinkin silloin, kun vähiten odottelee. Kaikki merkit toki olivat läsnä, mutta enhän minä niitä kuunnellut.

Viikonloppu meni ihan sumussa ja olin varma, että nyt se hulluus iski. Mieli kun on semmoinen seppä, että se alkaa takoa kahta kauheammin juuri silloin kuin ei missään nimessä pitäisi. Ajattelin, että seuraava postaukseni on epämääräinen selfie, kun makaan paniikkikohtausten kuorissa nippusiteissä sairaalasängyssä. Koirani huostaanotetaan ja valkotakkiset ihmiset leikkaavat aivoistani puolet pois, jotta vähän rauhoittuisin.

Mitään en juuri olekaan saanut tehtyä, mutta kiipeilystä en ole luopunut. Se on pitänyt pään kasassa. Se hetki on nimittäin täydellinen, kun oma ähinä kuulostaa viiden tähden pornoelokuvalta, kivekset ovat ihan siinä naamalla, hiki tirskuu silmistä ja suusta lentää voimakas kirosana: voi vitin vitti.

Vähällä selvisin tällä kertaa, vaikka ei tässä nyt kuivilla vieläkään olla. Kroppa ei ole vielä tajunnut, että nyt voi jo rentoutua ja vatsani pullottaa kuin siellä olisi viisi kiveä ja kolme koripalloa. En tajua, miten se voikin pömpsöttää niin valtaisana pallona. Mitä siellä on ja miten sen saa pois?

Ystävät ja työkaverit ovat olleet ihanasti tukena, ja tänään mielikin alkoi jo kirkastua ja hymyilyttääkin taas. Sekin hymyilyttää, että parin päivän aikana muutama blogini lukija on tullut juttelemaan tuosta noin vaan tuolla kaduilla ja mestoilla. Kiitos ihanat. Ette voineetkaan edes aavistaa, miten hyvään hetkeen tulitte. Itsestä kun tuntuu välillä, että on pelkkä märkä pieru ja sitten joku sanoo, että sä oot just hyvä tommosena märkänä pieruna, niin se jos mikä tuntuu hyvälle.

Onneksi kaikesta selviää, vaikkei siltä aina tunnukaan. Huh, elämä olet aikamoinen.

Pusuja kaikille ja erityisesti niille, jotka rämpivät suossa tällä hetkellä! Minä lupaan, että se helpottaa vielä.

24 kommenttia:

  1. Tsemppiä sulle <3 Ja nyt lepäät. Koripallo mahassa kuulostaa stressimahan oireelta. Muutenkin kuulostaa tutulta meiningiltä. Etenkin nuo visiot, että nyt meni kaikki ja kuolen tähän paikkaan. Mut hyvin me vedetään, sit lopulta. Välillä pitää vaan vetää lonkkaa.

    VastaaPoista
  2. Voi ei, tsemppiä! Kyllä se siitä :)

    VastaaPoista
  3. Lämpimiä ajatuksia täältä sinne. <3 Itselläni on nyt taas aika kun tuntuu, ettei mikään ole hyvin. Töissä (kun niitä vielä on) stressaa ja seurusteluyritykset kaatuu ennen kuin on alkaneetkaan. Tai siis juuri kun itse on ihastunut, toinen ei enää olekaan kiinnostunut... voi elämä. Mutta pakko luottaa, että ilman varjoa ei voi olla kokemusta kirkkaimmasta valosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Myrskyn jälkeen on poutasää." Se on jostain iskelmäkappaleesta ehkä, mutta niin totta. Luota siihen. :)

      Poista
  4. Voi kiitos! Lonkan vetäminen on auttanut hirveästi ja kiipeily myöskin. Sopivasti rauhottumista ja sopivasti tekemistä. Tämä stressaaminen ja kaikesta huolehtiminen on semmoinen luonteenpiirre, ettei sen rajoja opi ennen kuin käy näin. Joten tavallaan hyvä, että väsähtää, koska silloin taas jo ymmärtää maailmaa paremmin. Ja voimatkin palailevat koko ajan :)

    Namaste.

    VastaaPoista
  5. Tsemppiä! Sellaisia lämpöisiä kaukaa lähetettäviä juttuja, jotka ei oo halauksia eikä pusuja, koska me ei olla yhtään sillä tuttavuuden tasolla, mut kuitenkin jotain sellaisia jotka ilahduttaa vähän samalla tavalla kuin halaukset ja pusut.

    Anu

    VastaaPoista
  6. Muista levätä nyt kunnolla ja toipua. Itsellä oli sama tilanne toissa vuonna. Olin vain muutaman päivän poissa töistä ja olo helpotti kummasti, suoriuduin sen jälkeen kohtuullisesti kaikesta. Puoli vuotta myöhemmin tuli totaalinen stoppi, enkä päässyt eräänä torstai-aamuna sängystä ylös. Olin kaksi kuukautta pällilomalla. Olisi pitänyt hoitaa itsensä kerralla kuntoon ja tehdä tarvittavat työ- yms. järjestelyt. Kun ajaa itsensä loppuun, täytyy ajan kanssa rakentaa itsensä kuntoon.

    Iso kiitos sinusta, oot pelastanut mut sinkkuuden synkkään alhoon vajoamiselta ja oon nykyään iloinen ja tulevaisuuteen luottava sinkku. Oot ihana ja paras, kaikkea hyvää ja rauhallista toipumista! <3

    Iloinen sinkkunainen 27 :)

    VastaaPoista
  7. Yritä ihana kuunnella omaa kehoasi ja itseäsi, kokeile vaikka joogaa! (Namaste!) Voimia ja jaksuja! Tassuterapeutit on kans aika cool burnouttiin! Yritä nauttia elämän pienistä asioista ja ahdistukseen voi auttaa runkkaus (endorfiinit ahh). Peace and love ja silleen <3

    VastaaPoista
  8. Tervetuloa kerhoon Henriikka! Itsellä ollut jo kaksi pöönistä ja sanonta: "Ei kahta ilman kolmatta", pitää varmaankin kutinsa meikäläisen kohdalla. Mutta jos on kahdesta selvinnyt, niin varmaan selviää siitä kolmannestakin... odotan sitä ihan jo innolla, että milloinka sitä pääsee taistelemaan ja tappelemaan aivotonta pöönistä vastaan... hehe kjäh... asiaan! Koitahan levätä ja jatka palstaasi, se on vaan niin mielenkiintoista seurata sun edesottamuksia...

    VastaaPoista
  9. Apua...kauhistuttaa, että oma on turhankin lähellä. Mistä ne merkit sitten tunnistaa? Missä se raja menee muistamattomuuden, itkuisuuden ja muun kanssa... Onko mahdollisuutta tunnistaa ennen kuin pamahtaa vatsaan noi koris ja muut pallot... :D :P Ja seppä-mieli vetää ihan överiksi...

    Tsemppiä Henriikka! Sun blogi on ihan mahtava! :)

    VastaaPoista
  10. Toivottavasti menee pian ohi ja alkaa se aurinkokin (kirjaimellisesti) paistaa siulle märälle pierullekin :D Oot oikeesti mahtava ihminen ja tästä blogista tulee aina hyvä mieli, kun täällä käy. Tästä postauksestakin tuli sellainen, että kyllä sitä pohjalta aina nousee -fiilis.

    VastaaPoista
  11. Sympatiaa sinulle Henriikka! Olet piristänyt minunkin sinkkuuttani :) Itsellekin käynyt joskus burnout ja monesti olen ollut sen partaalla. Niin kuin sanoitkin niin se on myös hyvä asia siinä mielessä, että se pakottaa pysähtymään, kuuntelemaan itseään ja kehoaan ja tuntemaan omat rajansa. Jos voisin niin antaisin sulle kunnon voimahalin! Ihanaa että myös kirjoitat burn outista avoimesti.

    VastaaPoista
  12. :) kuulostaa aika tavalliselta kevään oireelta. mitä varten sä "skarppaat"? yleensä naiset miesten takia ja miehet naisten takia. nyt oot vähän kuopassa. haet sieltä ponnistusvoimaa, raivoa, et pääset edes olevan esteen yli. se raivo saattaa aiheuttaa pahoja itsesyytöjsiä, kuten sä et kelpaa kellekkään, olen ruma jne., joista et tosin kerro tekstissäsi. ne on täysin luonnollisia tunteita, eikä niitä tartte hävetä. toivotan kalastus onnea miesten suhteen. pidä verkot vesillä ja silmukkakoko tarpeeksi suurena, niin pysyt kylläisenä.

    Dr Phil


    mulki on blogi.

    VastaaPoista
  13. Burn out on usein normaali reaktio epänormaaliin ympäristöön. En ala sun ympäristöä diagnosoimaan täältä etänä, mutta on hyvä että ihmisen kroppa ja pää sanoo välillä et stop nyt, eikä lähde hönkimään liian lujaa joka suuntaan. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  14. Tsemii! Mä oon nyt itsekin vähän samas tilanteessa, samaistun kovasti. Nyt vaan lepoo! :)

    VastaaPoista
  15. Hyvää vointia toivon sulle. Blogisi on niin kiva, ja oon saanut täältä paljon iloa ja tukea ja samaistumista. Lämpimiä ajatuksia ja auringon kujeilevaa valoa päiviisi <3

    VastaaPoista
  16. Hyvää vointia toivon sulle. Blogisi on niin kiva, ja oon saanut täältä paljon iloa ja tukea ja samaistumista. Lämpimiä ajatuksia ja auringon kujeilevaa valoa päiviisi <3

    VastaaPoista
  17. Jos näkisin sut livenä ni tulisin sanomaan moi ja ostaisin sulle tarroja, koska kirjoitat niin loistavaa tekstiä ja vaikutat niin hyvältä tyypiltä. Yksi päivä kerrallaan, koita olla mukava itsellesi vaikka et millään jaksaisi. Ja ota kiveksistä tukea!

    VastaaPoista
  18. Hali sulle Henriikka, jaksamista!

    VastaaPoista
  19. Tsemppiä ihana Henriikka <3 täällä sun paluuta kovasti odotellaan :) kohta kesä tulee, aurinko ja kärpäset! Toivottavasti olo alkaa helpottaa sielläkin päin :)

    VastaaPoista
  20. Silloin kun ei muuta pysty/jaksa/voi/halua/kykene/eikä edes tarvii tehdä, niin Hengitä. Se on vähin ja tärkein mikä riittää hengissä pysymiseen. Hengitä. Rauhallisesti. Syvään. Kaiken muun ehtii sit joskus myöhemminkin. <3 <3 <3

    VastaaPoista
  21. Tuu nyt jo pois sieltä burn-outista.

    VastaaPoista