Aikuistumisen kynnyksellä

Olen edennyt henkisessä kypsymisessäni siihen pisteeseen, että ostin itselleni vyölaukun. Koirani rupesi irvistelemään ihan holtittomasti, kun kiristin laukun vyötärölleni. Hän kai toivoi, että pakkaan sinne tavarani ja muutan vihdoinkin pois.
En aio muuttaa koskaan pois. Varsinkaan nyt, kun vasta eilen tajusin, että parvekkeenoveni on ollut auki viimeiset neljä vuotta. Olen aina kuvitellut, että ovi on lukossa, kun kahva on alhaalla. Mutta ilmeisesti ovessa on kahva toisellakin puolella, ja se on ihan yhtä toimiva kuin sisäpuolella olevakin. Se on se pieni nappula siinä kahvan yläpuolella, jolla oven saa lukkoon. Tiedoksi vaan muillekin peräreiättömille palleroille, joiden Muumitaloa ei lukita yöksi.

Insta Storieni seuraajat tietävätkin jo, että olen ruvennut purskuttelemaan kookosrasvaa suussani aamuisin 15 minuuttia, koska se valkaisee hampaita ja pitää suun terveenä muutenkin. Näin luin internetistä. Uskon kaiken, mitä luen. En yleensä pysty tämänlaisiin ylimääräisiin pitkäkestoisiin suorituksiin, mutta koska haluan nyt onnistua, sanoin itselleni vihaisesti, että kännykkää saa näprätä vasta, kun lasti on suussa. Näin aamut menevät kivasti.

Nyt Instagarmissa kaikki kyselevät minulta asioita purskutteluun liittyen. Ei välttämättä kannata. Minä en tiedä yhtään, mitä olen tekemässä. Itse kirjoitin ensin "google" tuonne yläriville ja sitten hiiren vasemmalla napilla painoin ja laitoin "kookosrasvan purskuttelu" siihen yhteen kohtaan ja luin kaiken ja uskoin. Suosittelen tätä taktiikkaa kaikille, joilla on kysymyksiä ja huolia.


Mukavaa viikkoa!