Google-haut

Google-haut

perjantai 27. toukokuuta 2016

Poika on tullut kotiin

Siinä se nyt on.




Tää menee mulla niin tunteisiin, että vuorotellen itken ja nauran vartin välein. (Aamupäivällä vielä puolen tunnin välein, nyt supistukset tihenee selkeesti.) Mielikuvituspoikaystävä oli silleen, et ei tässä oo mitään uutta. Et ihan normihenriikka. Normiperjantai.

Kävin eilen nimikirjoittamassa ennakkotilaukset ja liimailemassa niihin tarroja. Ne on ensi viikolla tilaajilla. Ja ensi viikolla ainakin Suomalaisesta kirjakaupasta pitäisi kirjoja saada. Mielikuvituspoikaystävän voi tilaa myös netistä, täältä.

Vuosi sitten olin tähän aikaan burn outin eli börniksen lamauttama. (Niistä tunnelmista voi lukea täältä lisää.) En jaksanut tuolloin oikeastaan mitään. Muistan, että kävin stadikalla uimassa vähän niin kuin väkisin ja 20-30 minuuttia oli maksimiaika, jonka pystyin vedessä olemaan. Ei vaan jaksanut uida ja koko ajan oli pelko päällä, että hörppään vettä ja hukun. Oli semmoinen olo, ettei hallitse omaa kehoaan. Ja pari viikkoa sitten uin pitkästä aikaa ja yllättäen 1h 20 minuuttia, 3 km. Maailman parasta on, kun jaksaa taas! Jee!

Ja nyt tämä kirja. Uskomattomia asioita tapahtuu. Menee tunteisiin. Itkun paikka taas.

9 kommenttia:

  1. Itselle kolahti tää aamulla postiluukusta sisään. About puolessa välissä mennään ja ei voi kun sanoa että parasta tekstiä mitä hetkeen lukenut! Helkotellut monet naurut ja ajattelemisen aihetta saanut. Mahtavaa! :)

    VastaaPoista
  2. Sopivampaa rahatilannetta ootellessa. Aion kyllä ehottomasti hankkia tän! Tosin en tiedä missä ihmeen välissä luen muiden kirjoja kun oman kirjoitus kesken :"D

    VastaaPoista
  3. Köyhä varasi kirjastosta, mutta odotan mielenkiinnolla silti. Olisi kiva kuulla sun kirjoitusprosessista. Aloititko börniksen jälkeen, oliko helppoa ja vaikeaa ja ihanaa ja kamalaa yhtäaikaa :)

    VastaaPoista
  4. Kolahti luukusta tänään mullekin! Mulla oli tänään ihan hirveä päivä, mutta ton nähdessäni olin että "ah, kyl kaikki vielä järjestyy" ja aloin virnuilla.

    Kiitos ihan hirmuisesti sulle kaikesta, oot piristänyt blogillasi mun päiviä ja tarjonnut vertaistukea jo rutkasti aiemminkin.

    VastaaPoista
  5. Luulin ostaneeni hauskaa sinkkuhömppäluettavaa, kun ostin tämän e-kirjana hetken mielijohteesta. Joo, sitä sainkin suurimmaksi osaksi. Sain ihan rehellisiä huutonauruja, vedet silmistä-nauruja ja huvittunutta hymähtelyä, mutta ennen kaikkea hilpeitä samaistumisen tunteitä. Mutta... Sitten tuli rehellinen itku. Sieltä nimittäin peilautui ihan ne omat samat kipukohdat ja särkyneet sydämet niin vahvasti, ettei muu auttanut. Tuli henkisesti tunne, niinkuin olisi tultu naamalle varoittamatta ja lupaa kysymättä. Mutta siitä ryhdistäytyneenä ja valaistuneena poistin hyvin päättäväisesti pitkän kaiholla varjellun viestiketjun ja valokuvat omasta "Pasistani". Ja oon toistaiseksi ihan hengissä vielä :D
    Kiitos Sinä.

    VastaaPoista
  6. Katsoin haastatteluasi aamutelevisiosta. Miksi niin sinä kuin moni muukaan suolallisnainen ei käy kampaajalla ja leikkauta hyvää ryhdikästä ilmettä hiuksiinsa? Tuo vaaleaksi värjätty hapsottava hiustyyli ei vaan miellytä saati sitten se naisten suosima iänikuinen polkka. Lopettakaa turha värjääminen ja käykää sillä rahalla kampaajalla hiustenleikkuussa. Reippaat hyvin leikatut hiukset saavat kiinnittämään huomion. Joku ulkoinen seikka se kuitenkin on, jonka perustella tuttavuutta aletaan hieroa.
    terv. näkökulma

    VastaaPoista
  7. Hei, ekaa kertaa täällä blogissa. Uutisesta bongasin. Oon mies ja mulla on ollut jo pitkään mielikuvitustyttöystävä, kun ei sellaista oikeaakaan ole tullut vastaan. Olenko outo? En kyllä tajua miksi on tarve kysyä tuota, tietenkään en ole.

    VastaaPoista
  8. Törmäsin sun blogiin facen kautta, ja kahdessa päivässä luin koko blogin läpi! Loistavan rehellistä. Yks postaustoive mulla olisi; miten koet naisen ja miehen erot - lähinnä seksuaalisuutta ajatellen? Jotain huomioita? Aihe on aina kiinnostava ja haluisin lukea sun kirjoittaman tekstin siitä.

    VastaaPoista
  9. Terkkuja Tampereelta! Kävin kirjastossa kyselemässä, miksei kirjasi ole vielä saapunut luoksesi, vaikka olin varaajien ensimmäisiä. No, vähäisen varausmäärän vuoksi kirjaasi oli tilattu vain 5-6 kappaletta. Sitten jotain oli tapahtunut ja varausten määrä oli pompsahtanut. Oli tehty lisätilaus - wait for it - seitsemäntoista kappaletta :)

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.