Google-haut

Google-haut

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Kaikki järjestyy

Olen saanut monta kirjoitusta ja viestiä siitä, miten pahalta tuntuu olla yksin ja että itkettää. Samalla olen saanut kiitosta siitä, että jaksan olla iloinen ja hupsu.

Haluan nyt kertoa teille kaikille, joilla on paha olla ja suru puserossa, että niin olen minäkin itkenyt.

Olen itkenyt aamulla ja päivällä ja yöllä. Olen itkenyt lääkärissä, työpaikalla ja koulussa. Olen itkenyt yksin ja muiden nähden.

Olen itkenyt sille, että olen kohta 60-vuotias. Olen itkenyt sille, että tekemäni ruoka on ollut niin pahaa, että olen joutunut heittämään sen roskikseen.

Olen itkenyt, kun mies on perunut treffit muutamaa tuntia ennen tapaamista. Mies, jonka olen tavannut netissä ja jota en ole koskaan edes nähnyt. Olen itkenyt sitä, että ehdin jo laittautua, sheivata ja siivota asuntoni. Olen itkenyt sitä, että olen kertonut treffeistä innoissani kavereille. Olen itkenyt, sillä mies ei ollutkaan tarpeeksi kiinnostunut.

Olen itkenyt särjettyäni sydämeni sillä tavalla tosi pahasti kaksi kertaa elämässäni. Olen itkenyt, koska olen jäänyt kakkoseksi jollekin toiselle naiselle. Olen itkenyt, koska minusta on tuntunut, että olen ihan tyhmä ja mitätön ihminen, jota kukaan ei halua. Ainakaan se, kenestä minä pidän.

Olen itkenyt katsoessani pornoa, sillä se on muistuttanut minua niistä hetkistä, kun olen ollut rakastamani ihmisen lähellä. Olen itkenyt masturboidessani, sillä olen kaivannut tuon rakkaan ihmisen läheisyyttä niin paljon. Olen itkien puristanut tyynyä kainalossani ja toivonut, että se olisi hän. Olen itkien haaveillut, että voisin ottaa sydämeni särkeneeltä mieheltä taas suihin. Tehdä hänelle hyvää. Omasta nautinnostani välittämättä.

Olen itkenyt liian paljon, kun 24-vuotiaana kävin vaikeita aikoja elämässäni läpi eikä niistä tuntunut olevan ulospääsyä. Olen itkenyt, koska minulla oli kaikki hyvin, mutta tuntui, ettei minulla ollut mitään syytä elää. Olen itkenyt, koska halusin kuolla. Olen itkenyt, koska asia, joka minut lopulta piti pystyssä, oli rakastuminen, sillä se oli ainoa positiivinen tunne kehossani. Olen itkenyt sillä en saanut sitä rakkautta itselleni, vaikka minusta se olisi ollut tuolloin kaiken kamalan kokemani jälkeen elämältä ihan reilu heitto.

Mutta tiedättekö mitä?

Kaikkien niiden itkujen ja murheiden ja surujen takia - minä hymyilen nykyään ihan melkein koko ajan.

Ja siksi minä tiedän, että niin teet sinäkin vielä joku päivä. :)


13 kommenttia:

  1. Nyt osu ja upposi. :) Elämäni paskimmat kuukaudet takana, pikkuhiljaa hellittää. Ehkä, toivottavasti. Kyllä se. Kiitos tästä!

    VastaaPoista
  2. Oot ihana. Jaksuhali <3

    VastaaPoista
  3. Sait miehen kyyneliin. Vaikken ole Pepe, olen silti empaattinen :) Tekstisi ei siis ollut itkettävän huonoa, mutta sitäkin enemmän tunteisiin vetoavaa. Hoivavietti iski heti. Pölkyllä. Päähän

    VastaaPoista
  4. Mahtava että jaksat innostaa muitakin vanhoja rukkareita ;)

    VastaaPoista
  5. Niin tuttu tunne x kaikki edellä mainitut. Mut hengissä ollaan.
    Terkuin: yks runkkari. :D

    VastaaPoista
  6. Aivan ihana! <3 Itku tuli ja meikki levisi, mutta ei se haittaa! Sait uuden lukijan : >

    VastaaPoista
  7. Hyvä tietää, että ehkä vielä joskus voi hymyillä ihan melkein koko ajan, vaikka olis viettäny muutaman vuoden itkien sitä, että ei oo mitään syytä elää. Huippu blogi! Miksihän löysin tämän juuri tänään, kun kuulin, että exällä on uusi tyttöystävä? Hassu, onnellinen sattuma.

    VastaaPoista
  8. Aivan käsittämättömän osuvaa. Terveisiä vaan kaikille muille runkkareille <3

    VastaaPoista
  9. Hei saako tuota kuvaa jakaa Fb:ssa?

    VastaaPoista
  10. KIITOS IHANA<3 Tämä ja sinä tulitte elämääni juuri oikealla hetkellä. Lähetän sulle rakkautta, täysii!!

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.