On heinäkuu.
Ei ole.
Lähden huomenna Kuopioon ystäväni häihin. En ole koskaan ollut Kuopiossa. Katsoin kartasta, että pitää matkustaa ihan hirveästi ylöspäin, melkein taivaaseen asti, että on perillä. Siellä ihmiset puhuvat oudosti ja näyttävätkin varmasti erilaisilta kuin me saastuneen Itämeren raiskaamat etelän ihmiset.
Jääkaapissani on paljon eväitä junamatkaa varten. Kunhan muistaisin vielä juhlavaatteetkin ottaa mukaan. Näen Sauronin silmälläni, miten saavun kylläisenä hääpaikalle kotikalsareissani ja sanon kaikille, että ihan on sellainen tunne kuin olisin unohtanut jotain.
Olen nyt viikon kävellyt kotona korkokengissäni, jotta jalkani tottuisivat niihin vuoden tauon jälkeen. Minusta tuntuu, että näytän kävellessäni pululta mutta ei se mitään. Erityisen omituista on käydä vessanpöntöllä. Polvet yltävät melkein suuhun asti, selkä menee köyrylle ja pissan lentosuunta kääntyy kaakkoon. Kun pesen hampaita korkokengät jalassa ja kuuntelen herutusmusiikkia, tunnen olevani seksikäs. Voi pyörittää peppua ja vatkata kättä edestakaisin suun edessä samalla, kun valkoista valuu suupielistä.
En malta odottaa häitä! Kahteen päivään en ole saanut mitään aikaiseksi, koska jännitän jo valmiiksi kaikkea. Onkohan eväitä tarpeeksi, mietin öisin enkä nuku. Se johtuu siitä, että söin niistä puolet jo eilen. Päivisin mietin sukkahousujen hajoamispotentiaalia.
Mutta minä selviän kyllä tästäkin koitoksesta, koska olen itsenäinen vahva nainen.
Ihanaa, kun ihmiset juhlistavat rakkauttaan. Sillä on hyvä aloittaa heinäkuu. Pus.
Hei Henriikka, Kirjoitan sinulle nyt ensimmäistä kertaa. Olen keski-ikäinen, eronnut ja sinkku siis... kai! Pari vuotta on erosta lasten isään ja sen jälkeen jonkinlainen "Pasi-suhde" koettu. Ensin luin muutamat riipaiset eroblogit, mutta sitten siirryin sinkkublogisi pariin. Mielestäni olen siis edistynyt loistavasti :D Kävin myös ostamassa kirjasi, jonka luin tänä aamuna sängyssä makaillen, häpykarvat vipattaen. Kirjasi kiitossivulle päästessäni ajattelin, että suhteemme on sitten tässä, kaikki on ohi, blogit ja kirjat luettu. Ehkä korkeintaan joskus lukisin tekstejäsi uudelleen palatakseni pohtimaan loistavia oivalluksiasi. Sitten kuitenkin tulin blogiisi uudelleen (no hyi teidän ajatustenne kanssa, en siis sillein tullut :D )ja täällähän olikin uusi teksti, ja muistin vielä, että olet kirjoittamassa uuttakin kirjaa. Olet siis elossa eli suhteemme ei olekaan ohi. Tai siis sinulle suhdettamme ei ole ollutkaan, jatkat todellista kirjailijan ja blogistin uraasi. Minulla on taas ollut mielikuvitusvertaistukisuhde kanssasi, joka jatkuu, tosin hieman verkkaisemmin nyt sitten kai. Love you <3 ja iso KIITOS!
VastaaPoista