Google-haut

Google-haut

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Älä koskaan kasva aikuiseksi, se on ansa

Yhdellä kolmevuotiaalla kaverillani oli kerran paha mieli, joten kysyin, haluaako hän katsoa kuvia kännykästäni, koska kun saa ajatukset muualle, se aina helpottaa oloa.

Sitten vastaan tuli tämä kuva, ja pieni kaverini pysähtyi tuijottamaan sitä toviksi. Hän kysyi, mikä se on, ja minä vastasin, että se on hiekkakakku, jonka tein lomamatkallani. Kaverini oli silleen, että ok, ja me jatkettiin kuvien selaamista.



Minä pidän siitä, että lapsen maailmassa tämä on ihan neutraali ja normaali asia. Vasta aikuiset saavat kaiken muuttumaan jotenkin häpeälliseksi ja epänormaaliksi.

Kerran leikin yhden viisivuotiaan kaverini kanssa barbeilla, ja hän sanoi, että nyt nää barbit näyttää tissejä poneille, ja minä olin silleen, että tottakai näyttää.

Olen päättänyt jo kauan aikaa sitten, etten koskaan kasva aikuiseksi, koska se on ansa. En ala häpeämään alastonta kehoani enkä seksuaalisuuttani enkä pierujani. Ja on muuten paljon kevyempi olo.

perjantai 16. lokakuuta 2015

Erityisen parasta on itkeminen

Julkaisin Instagramissa tämän kuvan viime viikolla. Laitan sen vielä uudestaan tänne, koska koen aiheen tärkeäksi.

Somessa näkee harvoin selfieitä, joissa itketään, mikä on ihan ymmärrettävää. Vaikka itse tykkäänkin pelleillä ja nauraa, itkemisen merkityksen tärkeys on kasvanut entisestään - erityisesti börniksen aikana, jolloin en saanut 6 kk kyyneliä juurikaan valutettua ulos enkä näin ollen pystynyt purkamaan silloisia tunteitani.

Itkin eräänä päivänä ainakin 3 tuntia putkeen. Ei ollut menkkoja. Ei ollut tapahtunut mitään, mikä olisi saanut itkemään. Kuuntelin yhtä ainoaa biisiä ripiitillä (Gary Jules - Mad World), koska se avasi hanat.




Otin itsestäni kuvan, koska olen tässä ehkä onnellisimmillani, mitä olen ollut vuosiin, vaikka se ei näytä siltä ulospäin. (Vrt. kuvat, joissa jengi poseeraa puolialasti --> haetaan tykkäyksiä eli onnellista ja hyvää oloa, mutta saavutetaanko sitä lopulta niillä keinoin...)

Onnea usein etsitään onnistumisista, saavutuksista ja voitoista. Muistan, kun olin juossut maratonin, oloni oli enemmänkin tyhjä kuin onnellinen. Haave oli saavutettu, ja tajusin, että itse asiassa matka kohti sitä olikin ollut merkityksellisempi. Toki päämäärä on myös tärkeä - mutta on hyvä pitää mielessä, että siellä ei välttämättä odotakaan sitä, mitä kuvittelisi.

Joten...

Itketään niin maan perkeleesti, ettei naama mahdu turvotukseltaan ovenkarmeista ulos. Vaikka se itkun aihe olisi omasta mielestä kuinka turha tai typerä, niin sitä parempi vaan. Tai jos kaikki asiat tuntuu olevan tosi hyvin, silloin erityisesti kannattaa itkeä.

Minä olen tässä kuvassa itkenyt sitä, miten ihania ihmisiä elämässäni on ja miten onnellinen olen siitä, missä olen nyt, vaikken olekaan saapunut monien asioiden suhteen vielä parkkiruutuun.

Mutta minä olen itkenyt joskus myös sitä, että olen kohta 70-vuotias sinkkuvanhus, joka kertoo lehtihaastatteluissa, että "ei vaan ole tullut sellaista sopivaa vastaan". Olen itkenyt sitä, kun olen painellut kipeää mahaani ja analysoinut, että minulla on ihan varmasti joku mahasyöpä. Olen itkenyt sitä, kun asuin opiskelijakämpässä, josta oli vuoden päästä muutettava pois, että mitäpä jos muuttopäivänä on niin paljon lunta, ettei pakettiautoa saa ajettua pihaan. Kyllä. Minä olen itkenyt sitä, että mitä jos vuoden päästä on paljon lunta.

Pistäkää paremmaksi.

Ihanaa viikonloppua!

tiistai 13. lokakuuta 2015

Kun mielikuvituspoikaystävä tulee poran kanssa ja pyytää lasagnea

Mun mielikuvituspoikaystävä tuli käymään taas ja oli silleen, et "voitko tehä mulle lasagnea ihan ite alusta loppuun kato ku mä oon hikoillu maskuliinisissa urheilukarhuntappelupesukoneenkantohommissa niin paljon, kato mun lihaksia ja öljyttyä vartaloa".

No mä katoin ja sanoin, että tietty (vaikka en oo koskaan tehny muuta ku valmislasagneja).

Mielikuvituspoikaystävä meni suihkuun hieromaan saippualla itteään kaikkialta. Kaikkialta hieromaan meni. Ja sen jälkeen se nukahti alasti mun sängylle. Raikkaana ja puhtaana. Siinä pötköttää.

No mä tein sitten sen lasagnen, koska mun mielikuvituspoikkis oli todellakin ansainnu sen. Mä ihastelen nyt tässä tätä lopputulosta.


Siinä ohjeessa kyllä luki, että lasagne on valmis, kun sen pinta on kauniin ruskee. En vaan heti tajunnu, että siis koko vuoan pinta on kauniin ruskee ulkoreunoja ja pohjaa myöten. Enkä varsinkaan tajunnu, että myös uunin pohja on samanlainen, kun lasagne on valmis.

Mut semmonen mä oon, etten aina tajuu näitä ohjeita ihan heti. Nyt mun kuitenki täytyy mennä rasvaamaan mun mielikuvituspoikaystävän karhutappelussa saamia haavoja vähän. Ja hieromaan sen lihaksia. Rasvalla.

(Mietitte varmaan, millon oon viimeks harrastanu seksiä. Se oli sillon vuonna 1879 keväällä vaginapierun aikaan.

Kyllä jokaisella pitää olla yks karhutappelumielikuvituspoikaystävä, joka tulee sun asuntoon haalareissa, yläosa auki, poran kanssa ja se poraa sun kiviseinää niin paljon ja niin kovaa, että naapuritkin kuulee. Se poraa ja poraa, painaa sitä päätä sinne reikään. Tekee hikistä työtä, että pääsee syvemmälle. Painaa sitä poraa. Painaa painaa poraa lujasti ja tiukasti...)

torstai 1. lokakuuta 2015

10 paljastusta seksielämästäni

Sitä ei ole.

Joten siirryn suoraan lukijapalautteeseen.

1. "Miksen löydä sua Tinderistä?" Se johtuu siitä, etten ole siellä. Pelasin kyseistä peliä tammikuussa 2015 parin viikon ajan enkä pitänyt siitä. Hakkasin Tinderiä tunnin illassa, en jutellut kenellekään, koska miksi olisin (kiva tukka sulla ;) oot söpö :P ) ja lopulta masturboin. Hirveän työläs esileikki.

2. "Kirjoita slut shamingista." Googlasin kyseisen termin juuri. Eli siis naista häpäistään, puhutellaan huorana tämän aktiivisen seksielämän takia tai muuten vaan. Olen kuullut joskus itsekin olevani huora eikä se kivalta ole tuntunut. Mutta silti uskon, että kyseessä on lausujan oma epävarmuus itsestä (vrt. vitun homo). Kyseinen henkilö siis pyrkii tekemään syntiä asiasta, joka ei ole lähelläkään helvetinportteja. Kuten lapsena jo opittiin: "Se, joka haukkuu, on ite." Naisessa, joka haluaa munaa tahi römpsää, ei ole mitään vikaa. Paneminen on kivaa.

3. "Pannaanko?" En edelleenkään jaa täällä persettä. (Vaan Manskun ja Aleksanterinkadun risteyksessä, kolmen sepän patsaan keskiössä, täyden kuun aikaan.)

4. "Miten sä voit olla sinkku??" Syy lienee joko se, että puhun avoimesti asioista, tai se, että tyypillisesti aktin jälkeen puraisen terskan irti.

5. "Kauan sä oot ollu ilman seksiä?" 9 kuukautta, 5 päivää, 8 tuntia ja 34 minuuttia.

6. 9 kuukautta, 5 päivää, 8 tuntia ja 35 minuuttia.

7. 9 kuukautta, 5 päivää, 8 tuntia ja 36 minuuttia.

8. 9 kuukautta, 5 päivää, 8 tuntia ja 37 minuuttia.

9. 9 kuukautta, 5 päivää, 8 tuntia ja 38 minuuttia.

10. 9 kuukautta, 5 päivää, 8 tuntia ja 45 minuuttia. (kävin välissä pissalla)

11. Meinasin ihan tosissani, että suoritan lentolupakirjan, koska pelkään lentämistä, mutta se on niin kallis, että täytyy keksiä jokin muu haaste.

12. Mutta jo näinkin rohkea ajatus (ja teko: "lentolupakirjan" googlettaminen) tarkoittaa sitä, että energiatasot alkavat olla meikeläisen sielussa kohdillaan.

13. Eli täällä kaikki hyvin.

Hyvää yötä.