Ei siinä mitään. Se on kiva kysymys. Siis jos on. Mutta kun siihen vastaa sadatta kertaa, että ei, niin kyllä tulee itselle tuska ja ahdistus. Ei se tietenkään ole kysyjän vika. Se vaan muistuttaa siitä, ettei ole. Siis jos ei ole. Tai kun.
Mutta joka tapauksessa, sen jälkeen kysyjä piti pienen tauon ja muistutti sitten erittäin painokkaalla ja huolestuneella äänellä, että sen tyypin pitää sitte tykätä sun koirista. Siis sen tyypin, jonka joskus tulevaisuudessa tapaan ja josta pidän. Ikään kuin se olisi jotenkin huono juttu. Se, että on lemmikki. Monta lemmikkiä. Isoja lemmikkejä.
No totta munassa pitää tykätä, karjahdin kovaan ääneen. No en karjahtanut, mutta ajattelin. Sanoin ujon epävarmasti, että niin ja punastuin.
Tämä tapahtui sinkkuuden alkuaikoina, jolloin oikeasti pelkäsin, että en saa miestä, koska minulla on koiria. No en ole saanut vielä, mutta se on sivuseikka.
Jos se, että meikeläisen kotona piereskelee yhden henkilön sijaan kolme persettä, rajaa pois sinkkumiehiä, niin sehän on hyvä sillon. Miehiä on muutenkin niin paljon. En sano, että niitä tulisi mistään reiästä minun elämääni, mutta noin niin kuin yleensä. Miehiä on kaikkialla. Parempi, että on selkeä linjaus tämmöisissä asioissa.
Eikä siinä kaikki.
Se kynsilakan haju, joka leijailee asunnostani, jonka ulko-oveen on liimattu pinkki lappu, jossa on käsinkirjoitettu "ei mainoksia eikä ilmaisjakelua"-teksti, jonka ympärillä kimaltelee tarroja, saattaa tappaa heikoimmat.
Niin ajattelin vain muistuttaa, että omista tärkeistä jutuista pitää pitää kiinni. Koska jos on väärän tyypin kanssa, niistä yleensä tuppaa luopumaan miellyttääkseen toista. Ja se ei lopunkaikkiaan tunnu hyvältä vaan surulliselta ja oudolta.
Niin tarttukaa kiinni vehkeisiinne ja jutskiinne, ja olkaa ylpeitä niistä, mitä ikinä ne ovatkaan!
En olisi niin huolissani naispuoleisena koiranomistajana kumppaniehdokkaiden riittävyydestä. Sinkkuna koiramiehenä on paljon vaikeampaa, koska jos nainen haluaisi elämäänsä koiran hänellä sellainen todennäköisesti jo on. Miehellä sellainen tilanne on epätodennäköisempi. On nimittäin ihan oma juttunsa saada myös kaksi koiraa tulemaan toimeen keskenään ja tämä vaikuttaa lähtökohtiin.
VastaaPoistaHöpsis, mä olen koiraton mutta koirakuumeinen sinkkunainen. Yksi syy miksi mulla ei ole koiraa on se, että mun duuneilla ja elämäntyylillä yksin koirasta huolehtiminen olisi liian haasteellista. Jos löytäisin ihanan miehen JA sillä olisi valmiiksi koira niin sehän olisi ihan lottovoitto.
PoistaPuhuinkin todennäköisyyksistä ja omista empiirisistä kokemuksista. Lienet se poikkeus, joka vahvistaa säännön ja se sai sinut tähänkin kommentoimaan :) Tavataan jossain koirapuiston liepeillä.
PoistaMäkin oon sit vissiin poikkeava, koska Astan kommentti vois olla mun kirjoittama. Pitää varmaan ruveta hengaamaan koirapuistoissa. Vai onko se jotenkin epäilyttävää? Vähän niinku jos hengais lapsettomana leikkipuistojen liepeillä?
PoistaPakko sanoa vaikeasti allergisena, että lemmikki rajaa aivan liikaa hyviä mahdollisuuksia pois.
VastaaPoistaVoisin sanoa että myös ihmisten allergisuus rajaa tosi paljon hyviä mahdollisuuksia pois. Itse en ole allerginen (millekään) mutta kaikki kivat ihmiset, jotka olen tavannut/joiden kanssa seurustellut, on ollu allergisia ja itsellä taas on koko elämän ajan ollu yhtenä suurimmista haaveista oma koira. :) Nykyinen siippa rakastaa koiria, mutta lievästi allerginen, joten saa nähdä miten tulevaisuudessa käy. Nykyiseen kämppään ei lemmikkejä saakaan ottaa, mutta ei tässä loppuelämää kyllä asuta.
PoistaHarmillista joka tapauksessa molemmin puolin nuo allergiat.
Minusta tämä kuulostaa enemmänkin modernin suomalaisnaisen tavalta ilmoittaa ,että ei ole valmis kompromisseihin. Tietenkään kenenkään niistä koirista ei pitäisi luopua, mutta että kaikesta pitäisi pitää irvistellen kiinni kuulostaa minusta vähän huolestuttavalta.
VastaaPoistaNo ei kuulosta :) totta munassa pitää pitää vehkeistä kii, jos toinen diggaa koirista ja kynsilakoista.. Aika suppee tarvii sällin olla. Kompromisseja tehään si ku on sellasten aika tietty, mut ei se todellakaan ole niin että pitäs luopua yhtään mistään sillon kun aletaan vähä katteleen ja sellasta. On suorastaan huolestuttavaa on jos jompikumpi vaatii jättään jotain, mikä on osa sua pois heti alkuunsa. Että sellaiset ihmiset kannattaakin kiertää kaukaa. Ja sellaset ihmiset ei edes itseäni kiinnosta, jolla ei elämää ole ja kaluja mistä kii pitää. Hyvää kevättä :o)
PoistaOmista vehkeistä kiinni! Siis mulla on kissa ja se on kyllä sellanen miesten karkottaja että en ymmärrä.. No yks oli oikeesti allerginen ja aina aamulla jännitin että vieläköhän se tosta vierestä nousee kun noin hinkuu ja rohisee.. 😆 Sou nau its ouver.. lähestyy enää peniskuvia lähettelemällä kun mun mirri aiheutti allergiaa..Ja ekalla kerralla ku ne näki toisesa siis Maija (kisu) ja tää metrimela niin se kysy että haittaako jos hän vahingossa potkasee Maijaa!? Mikä helvetin kysymys se on..!! Mä vastasin että ihan kuinka herra itse kestää sit sitä ku mä alan potkii sitä Maikkelin kostoksi..?! Joo mutta siis koirat on ihania niin mikäs vika kissoissa on..? En vaa tajuu.. 😱
VastaaPoistaMä en ymmärrä miten mulla sitten on mies. On nimittäin kaksi kissaa, koira, ja kaiken kruunuksi vielä hevonen. Enkä oo ees hirveen mukava, ja heppatyttö kun olen, haisen aina paskalle. No, ehkä se on se ettei mua tarvi koko ajan kuunnella/muutakaan kun oon siellä tallilla haisemassa koirineni ja hevosineni, mistä näistä tietää.
VastaaPoista