Terveisiä täältä maailman New Yorkin Brooklynista serkkuni
luota!
Pääsin turvallisesti perille halpalentoyhtiön lentokoneilla.
Ihan hyvin pysyi ilmassa nämäkin, vaikka ajattelin, että tuskin, kun on niin
edullisia. Katsoin kolme elokuvaa ilman kuulokkeita, koska ne olisivat
maksaneet rahaa. Luulen, että yksi elokuvista oli musikaali, mikä teki
katselukokemuksesta erikoisen.
Jo Suomen lentokentällä rupesi kakattamaan. Boarding oli
alkamassa ja ihmisiä hirveästi jokaisessa paikassa. Minä tungin ihmismassan läpi
vessaan, jossa soi linnunlaulu ja ulostamisen äänet. Tuli sellainen kakka,
etten ollut varma, milloin se alkaa ja milloin loppuu. Semmoinen lämmin, pehmeä
ja notkea krapulakakka vaikkei ollut krapulaa. Istuin pöntöllä ja mietin, että
hajusta päätellen nyt kakkaan. Jossain vaiheessa oli sitten vaan pakko laittaa
käsi papereineen väliin ja toivoa, että kakka on loppunut. Oli se. Kun astuin
ulos vessasta, ihmettelin, että Narniaanko saavuin. Missään ei ollut
ristinsielua. Paskantamiseni aikana koko se jumalaton lössi oli ehtinyt siirtyä
koneeseen. Vain lentoemäntä seisoi portilla ja odotti minua. Juoksin äkkiä
sinne ja mietin, että herranjumala, kauan olinkaan istunut pöntöllä.
Tänään kävin kävelyllä ja voi että, kun ihan itku tuli.
Viimeksi olin Yhdysvalloissa 2012-13 ja silloin oli kaikin puolin moni asia
vaikeaa. Kävin läpi juttuloita, helvetillistä suossa tarpomista ja
selviytymistä olivat päivät. Ja nyt sitten olen täällä taas hirvittävän paljon
rohkeampana ja sisäisesti jykevämpänä. Se onkin elämässä aika erikoista, kun
ihon ulkopuolella juuri mikään ei ole muuttunut mutta sisäpuolella paljonkin. Iho
piilottelee paljon kummallisia salaisuuksia. Onneksi on iho.
Mukavaa viikonloppua!
Ihanaa reissua <3
VastaaPoista