Perusanaali

Eilen:

Käyn anomassa Yhdysvaltojen sosiaaliturvatunnusta. Tunnuksen saamiseen menee 2-4 viikkoa.

Palaan kotiin.

Haluan nettiliittymän. Soitan nettifirmaan. Tarvitsen sosiaaliturvatunnuksen.

Ei ole.

Saadakseni liittymän ilman sosiaaliturvatunnusta joudun maksamaan 50 dollarin maksun, jonka ehkä saan joskus takaisin. Puhelu kestää kolme tuntia.

Haluan sähköt mökkiini. Soitan sähköfirmaan. Tarvitsen sosiaaliturvatunnuksen.

Ei ole.

Kähisevä naisen ääni sanoo lähettävänsä minulle sähköpostilla kaavakkeen, joka pitää printata, täyttää, allekirjoituttaa notaarilla ja faksata sähköyhtiöön.

Sähköposti ei tule perille.

Ilmenee, että kähisevä naisen ääni kirjoitti sähköpostiosoitteeni näin: henrika.ronkonen.

Kun vihdoin saan kaavakkeen, pyöräilen yliopistolle tulostamaan sitä.

Kaavake ei tulostu.

En saa printata, koska en ole rekisteröitynyt kursseille vielä. Pääsen rekisteröitymään vasta 20. päivä maanantaina.

Tulen kotiin. On ilta. Nukun.

Tänään:

On aamu, lähden käymään virastossa, jossa saan printattua papereita. Virastotäti ei ole paikalla. Odotan puoli tuntia.

Saan avaimet kopiohuoneeseen, josta löytyy ikivanha tietokone. Se ei printtaa papereitani. Lähetän liitteet virastotädin assistentille, joka printtaa ne puolestani.

Menen pankkiin ja notaari lyö leimansa paperiin. Kysyn, voiko notaari faksata paperin eteenpäin.

Ei voi.

Lähden faksausliikkeeseen. Faksaan paperin.

Tulen kotiin.

Soitan kaasuyhtiöön. Haluan kaasusopimuksen, jotta saan mökkiini lämmintä vettä. Tarvitsen sosiaaliturvatunnuksen.

Ei ole.

Kaasunainen sanoo lähettävänsä sähköpostiini kaavakkeen, joka pitää tulostaa, täyttää, allekirjoituttaa notaarilla ja faksata kaasuyhtiöön.

Saavumme nykyhetkeen. Sähköposti ei ole saapunut. Se on ehkä lähtenyt henkilölle enbrica.romkon.

Homma luistaa kuin anaaliseksi ilman liukastetta.

Morjes.