Hippipäivä

Tänne on tullut syksy.

Mitä tekee syksyllä Henriikka, joka palelee aina?

-->

Lauantaiaamun hotjooga. Kyllä.

Löysin tarjouksen, joka takasi 20 dollarilla 12 vuorokautta hikijoogaa. Olin ihan että maksan käteisellä jes heti!

Yllätyksenä tulivat seuraavat asiat:

a) Paikallisessa hotjoogassa ei ole suihkua.

Hotjoogaepätietoisille tiedoksi: Tunnin jälkeen joogaaja näyttää ja tuntuu siltä kuin hänet olisi uitettu vaginassa viikolla 2.

b) Joogamaton saa lainaan ilmaiseksi, jos tulee paikalle pyörällä.

Mitä? Joo. Sitten sun ei tarvii kantaa sitä olalla, kun pyöräilet. Mitä? Joo. Muuten sen vuokraus maksaa 2 dollaria. Mitä?! Joo.

c) Loppurentoutuksen aikana jokainen joogaaja sai märän, kylmän ja ihanalta tuoksuvan rätin naamalleen täysin yllättäen ja pyytämättä.

Olin ihan että jee, aaah, mikään naamalletuleminen ei oo koskaan tuntunut näin hyvälle.

Ja sitten jotain ihan muuta:

a) Joku pieraisi kesken tunnin. Kuulosti vaginapierulta. Aina yhtä hauskaa.


Tunnin jälkeen, hien raikkaana, kävin lounaalla thaikkuravintolassa.

Alkukeitto oli semisti epäilyttävä. Ihan kuin Jumala olisi jakanut pakasteherneensä koko kansan kesken ja minä sain niistä kuusi.

 
Mutta green curry ei petä koskaan. Jumantsuikka. Sydänkin vielä.

Sapuskan jälkeen kävin kusella Soma-kahvilassa...

... ostin kahvin ja kiersin vintage-liikkeissä, joita täällä löytyy joka puolelta.

Näyttääkö hienolta?

Ihan kivalta näyttää.

Vintage on täällä synonyymi kirpputorille, joka on sisustettu nätisti.

Myytävät vaatteet ovat...

Miten sen nyt sanoisi kauniisti...

Hirveitä.

Mutta ei se väärin ole.

Lauantaipäivä kääntyy B-townissa juuri nyt iltaan, thaikkulounaan kolmen chilin vahvuinen kastike polttelee kivasti vatsassani, ja minä avaan kaljan taatakseni itselleni mojovan krapulapaskan huomiselle.

Erinomaista sunnuntaipäivää rakkaat runkkarit!