Kolmenkympin ripulit

Yllätys-päivitys!

Täytän huomenna 30 vuotta! KOLMEKYMMENTÄ! Ei tunnu missään.

No vähän peräreiässä tuntuu. Ripulia on ollut nyt jo kaksi päivää putkeen. Kolmenkympin ripulit. Ne eroaa kahdenkympin ripuleista seuraavalla tavalla: Kahdenkympin ripulin jälkeen riittää, että pesee pelkän pöntön. Kolmenkympin ripulin jälkeen pitää pestä myös suihkuverho ja seinät.

Joko sitä kolmekymppisenä istuu pöntöllä liian syvässä kumarassa tai sitten reikä on löystynyt lepattamaan. Muutoksia joka tapauksessa on havaittavissa.

Toinen selkeä kolmekymppisen ihmisen merkki on selfiet. Kolmekymppinen ihminen ei osaa ottaa selfietä, koska se on kaksikymppisten juttuja.

Todisteena alla oleva kuva. Voin ihan rehellisesti myöntää, että yritin ottaa tämän kuvan ajatuksella "Peilin avulla saan itselleni kaksi seksikästä kieltä ja makuuhuonekatseen". En pysty sanomaan mitään.

Vanheneminen on jostain syystä ollut aina minun heiniäni. Olen aina pitänyt siitä eikä se ole koskaan ahdistanut. En haluaisi olla nuorempi päivääkään. En kadu mitään enkä ole jättänyt mitään haluamaani asiaa tekemättä enkä yhtään sanaa sanomatta. Aina kun yritän, yritän kaikkeni. 

Joskus, kun yritän kaikkeni, mies tuijottaa ihmeissään jotenkin silleen, että mitä vittua sä teet mun peniksellä. Ja minä tuijotan takaisin (katso tuo ylläoleva makuuhuonekatse), että yritän kaikkeni. Molemmat tietävät siinä vaiheessa, että ei ole seuraavassa tekstiviestissä vinkkaussilmiä eikä sydämiä. Ei ole seuraavaa tekstiviestiä.

Mutta kyllä minäkin niitä miehiä tuijotan välillä, kun ne jyrsivät vaginaani kuin luppakorvakani porkkanaa. Joten tämä on ihan ok.

Tällä mentaliteelilla vedin jo vikkelänä siittiönä isäni kiveksissä ja vedän edelleenkin. -->

Antaa tulla elämä! Suoraan kasvoille!